1970-luku oli matkailuvaunualalla runsasta lis\u00e4\u00e4ntymisen aikaa ja paikallisyhdistyksi\u00e4 syntyi useita eri puolille Suomea. H\u00e4meess\u00e4kin oli kolme yhdistyst\u00e4: Kanta-H\u00e4me toimi H\u00e4meenlinnan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Lahden seutu nimens\u00e4 mukaisesti it\u00e4isess\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 ja Pirkanmaan yhdistys Tampereen seudulla ja siit\u00e4 pohjoiseen. Etel\u00e4-Pirkanmaan karavaanarit kuuluivat t\u00e4ll\u00f6in Pirkanmaan karavaaniyhdistykseen. N\u00e4ill\u00e4 olikin vilkasta toimintaa, joka kuitenkin suuntautui t\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsottuna Tampereen \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle\u201d. Olihan yhdistyksen alue hyvin laaja ulottuen Virroilta ja Ikaalisista aina Valkeakoskelle, Toijalaan ja Urjalaan saakka. Valkeakoskelaisen Juhani Ilmivallan toimiessa Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajana pirkanmaalaiset l\u00f6ysiv\u00e4tkin oman alueen Virtain J\u00e4\u00e4hdyspohjasta \u2013 Vankkurim\u00e4nnik\u00f6n, jolloin pirkanmaalaisten toiminta siirtyi hyvin suurelta osaltaan sinne. Etel\u00e4isen Pirkanmaankin karavaanarit olivat innokkaasti mukana sit\u00e4 rakentamassa, mutta koska viikonlopun ajomatkat varsinkin syksyisin ja talvisin alkoivat tulla monille liiankin raskaiksi, er\u00e4ill\u00e4 jopa 170 km, niin asian tiimoilta alettiin suunnitella parannusehdotuksia. Aktiivisimmat vaunuilijat kuten valkeakoskelaiset J\u00e4rviset, Halmeet, Ilmivallat ja Suomelat sek\u00e4 Karit, Lehtoset ja Kankaiset Toijalasta pohtivat asiaa perin pohjin yhdess\u00e4 ja erikseen pieniss\u00e4 porukoissa. Joskus asia otettiin sitten puheeksi Matkailuvaunuliiton puheenjohtajan B\u00f6rje Tengstr\u00f6min kanssa, joka kehottikin paikallisia perustamaan oman yhdistyksen.<\/p>\n
Asia oli ollut esill\u00e4 joskus aikaisemminkin ep\u00e4virallisesti, mutta koska nyt oli ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dsaatu lupa\u201d ylemm\u00e4lt\u00e4 taholta, alettiin asiaa suunnitella vakavamminkin. Hitaat h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n l\u00e4hteneet suin p\u00e4in yhdistyst\u00e4 perustamaan vaan aivoriihi kokoontui milloin kenenkin kotona tai treffeill\u00e4 vaunuissa ja pohdittiin asian hyvi\u00e4 ja huonoja puolia kaikilta osiltaan. Samalla tosin todettiin, ett\u00e4 varmaan Vankkurim\u00e4nnikk\u00f6\u00e4kin tulee ik\u00e4v\u00e4, koska sit\u00e4 oltiin suurella joukolla innokkaasti talkoilla rakentamassa. Hyv\u00e4ksi puoleksi kuitenkin todettiin mm. ett\u00e4 porukka pienenee ja varmaan n\u00e4in ollen tulee ajan mittaan tutummaksikin, varsinkin koska kotipaikat ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan. Syksyn 1979 aikana saatiin sitten pohdiskelut loppuun suoritettua ja kutsuttiin perustava kokous koolle Ravintola Viidennumerolle marraskuun 14. p\u00e4iv\u00e4ksi 1979.<\/p>\n
Kutsua noudatti yhteens\u00e4 47 karavaanaria Kangasalta, Toijalasta ja Valkeakoskelta. Matkailuvaunuliitosta oli paikalla Reijo Numminen antamassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeita yhdistyksen liittymiseksi Matkailuvaunuliitto SF-Caravan ry:n j\u00e4seneksi. My\u00f6s koko perustava kokous oli niin hyvin etuk\u00e4teen valmisteltu, ett\u00e4 Matkailuvaunuliiton mallis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en laaditut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t hyv\u00e4ksyttiin saman tien ja n\u00e4in yhdistys sai kokouksessa esitetyn nimen \u2013 Matkailuvaunuyhdistys SF-Caravan ry Valkeakosken Seutu \u2013 ja siit\u00e4 tuli Matkailuvaunuliitto SF-Caravan ry:n 38. j\u00e4senyhdistys. Samassa perustamiskokouksessa yhdistys valitsi tietysti heti my\u00f6s ensimm\u00e4isen hallituksensa asioita hoitamaan, ja sen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Heino.<\/p>\n
Heti alussa tuli mieleen my\u00f6s oman merkin hankkiminen. Ensimm\u00e4iset merkkimallit olivatkin esill\u00e4 syyskokouksessa 23.9.1980, mutta merkki-ideakilpailua p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin jatkaa kev\u00e4\u00e4seen \u201381 saakka, jolloin lopullisen muodon suunnittelu annettiin Tauno Lehtosen ja Taisto Kaurasen hoidettavaksi, joista Taisto Kaurasen ehdotus sitten kes\u00e4ll\u00e4 \u201381 hyv\u00e4ksyttiin yhdistyksen merkiksi ja niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin jakaa kaksi kappaletta jokaiselle j\u00e4senelle. Aluksi merkki oli mustavalkoinen, mutta my\u00f6hemmin siihen lis\u00e4ttiin sinist\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 ja matkailuvaunu \u201dpudotettiin\u201d taivaalta maan pinnalle (1985). Kokouksessaan 16.3.1989 p\u00e4\u00e4tti hallitus muuttaa my\u00f6s yhdistyksen nime\u00e4 ja uudeksi nimeksi tuli SF-Caravan Valkeakosken seutu ry kuvaamaan paremmin sen toimintaa. Koska matkailuautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli jatkuvasti lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 matkailuvaunu-sana pudotettiin nimest\u00e4 pois.<\/p>\n
Merkki vuoteen 1985<\/p>\n<\/div>\n
Valkeakosken Seudun Matkailuvaunuyhdistys SF-Caravan ry:n perustajaj\u00e4senet Ravintola Viidennumerolla 14.11.1979<\/p>\n
| Pauli Kankainen<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Riitta Suominen<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Veli-Olavi Marjanen<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Leena Kari<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Risto Kari<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Leena Ajo<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Tauno Lehtonen<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Allan Vanhanen<\/td>\n | Toijala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Olli Uosukainen<\/td>\n | Kangasala<\/td>\n<\/tr>\n |
| Airi Sepp\u00e4nen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Raimo Sepp\u00e4nen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Aili Paasikoski<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Jouko Paasikoski<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Irene Kivalo<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Kati Kokko<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Kari Kokko<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Matti Koivum\u00e4ki<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Sirkka Koivum\u00e4ki<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Maija-Liisa Suomela<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Paavo Suomela<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Arimo Heino<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Eino Huttunen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Seija Huttunen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Ritva Ilmivalta<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Maija Nikula<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Sylvi Halme<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Eero Halme<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Sirkka Olavaara<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Pertti Olavaara<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Erkki Heikkinen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Aila Mensalo<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Raimo Hotari<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Martti Anolin<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Anna-Liisa Anolin<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Liisa Ahonen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Ilari Ahonen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Toivo Saarenp\u00e4\u00e4<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Laura Ratilainen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Esko Ratilainen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Ossi P\u00f6lkkynen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Raija P\u00f6lkkynen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| Airi J\u00e4rvinen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n |
| P\u00e4ivi\u00f6 J\u00e4rvinen<\/td>\n | Valkeakoski<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n Lis\u00e4ksi Matkailuvaunuliiton edustajana oli paikalla Reijo Numminen Helsinki.<\/p>\n L\u00e4hde: Ritva Ilmivallan 10-vuotisjuhliin tekem\u00e4 moniste<\/p>\n Hallinto<\/h3>\nYhdistyksen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta kuului aluksi kev\u00e4t- ja syyskokoukselle ja my\u00f6hemmin v. 2000 tehdyn s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutoksen j\u00e4lkeen siirrytt\u00e4ess\u00e4 yhden vuosikokouksen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, t\u00e4lle vuosikokoukselle tai tarkoitusta varten kokoon kutsuttavalle yhdistyksen kokoukselle. Koska varsinaista kokousta ei kannata kuitenkaan kutsua koolle jokaisen asian takia, kuuluu hallinto vuosikokouksien v\u00e4lisen\u00e4 aikana hallitukselle puheenjohtajan johdolla. Puheenjohtajina ovat vuosien saatossa toimineet Arimo Heino, Ritva Ilmivalta, Aila Mensalo, Jari Rantanen, Seppo Ketom\u00e4ki ja Anna-Liisa Anolin, joten yhdistys on ollut varsin edistyksellinen, koska sukupuolten tasa-arvo on toteutunut ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n puheenjohtajina on ollut sek\u00e4 naisia ett\u00e4 miehi\u00e4 sama m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toimintavuosissa naiset ovat jopa edell\u00e4.<\/p>\n Hallituksella on asioiden hoidossa ollut apunaan erilaisia toimikuntia kuten esim. tiedotustoimikunta, matkailutoimikunta, ajotaitotoimikunta, ALFA-toimikunta, leirint\u00e4toimikunta, eri alueiden omat toimikunnat ja ulkomaanmatkailutoimikunta.<\/p>\n Talous<\/h3>\nFinanssipuoli ei ole aivan alkuaikoja lukuun ottamatta ollut koskaan kovin vahvoilla. Aluksi ei menoja ollut paljoakaan ja varoja ker\u00e4ttiin koko ajan treffimaksuilla ja j\u00e4senmaksuilla oman alueen saamiseksi.<\/p>\n Mutta sitten se alkoi: Sen j\u00e4lkeen, kun saatiin oma alue, ovat varat alkaneet huveta sen tai niiden rakentamiseen ja kuten toisaalta t\u00e4st\u00e4 historiikista k\u00e4y ilmi, on n\u00e4it\u00e4 alueita jouduttu rakentamaan jo useita ja n\u00e4in rahavarat ovat huvenneet, vaikka talkooty\u00f6 onkin ollut kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4. J\u00e4senmaksuilla, treffimaksuilla ja pienill\u00e4 treffien yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestetyill\u00e4 arpajaisilla ei maailmaa pitk\u00e4lle rakenneta. Onpa kerran ollut vakavasti harkinnassa jopa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen j\u00e4senmaksun kantaminen. Siihen ei onneksi tarvinnut ryhty\u00e4.<\/p>\n Tiedotustoiminta<\/h3>\nAluksi tiedotusta j\u00e4senist\u00f6lle hoidettiin j\u00e4senkirjeiden muodossa, joista ensimm\u00e4inen ilmestyikin jo 3.1.1980 eli siis vain n. 1 \u00bd kk yhdistyksen perustamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Ensimm\u00e4isen toimintavuoden aikana tiedotteita ilmestyi kuusi kappaletta. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteliv\u00e4t treffej\u00e4 ja muuta toimintaa sek\u00e4 kertoivat tietoja johtokunnasta ja sen toiminnasta. Heti alusta alkaen perustettiin johtokunnan avuksi my\u00f6s tiedotustoimikunta hoitamaan sen sektorin asioita.<\/p>\n Ajan my\u00f6t\u00e4 ja j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa postituskustannussyist\u00e4 tiedotteen m\u00e4\u00e4ri\u00e4 v\u00e4hennettiin ja se on ilmestynyt p\u00e4\u00e4asiallisesti aluksi viisi kertaa ja sitten 4 kertaa vuodessa. Vuonna 1982 tiedote muutti muotoaan enemm\u00e4n lehtim\u00e4iseksi vaikka se edelleen ilmestyikin A4-kokoisena. Sen kansikuvaa alkoi koristaa nuoren karavaanarin Raili Ilmivallan piirros \u201dYst\u00e4vyytt\u00e4 on yhteinen harrastus\u2026\u201d. Samalla j\u00e4senkirjeest\u00e4 tuli nimelt\u00e4\u00e4n J\u00e4sentiedote. Vuonna 1984 j\u00e4sentiedotteen koko muutettiin A5-kokoiseksi pieneksi lehdeksi.<\/p>\n Vuonna 1989 j\u00e4rjestettiin nimikilpailu lehden omaksi nimeksi ja voittajaksi valittiin Pertti Merosen ehdotus \u201dAisapussi\u201d. Ensimm\u00e4inen Aisapussi ilmestyi tiedotteena nro 2\/90 ja siihen logon suunnitteli Olavi \u00c4r\u00f6l\u00e4.<\/p>\n Viime aikoina on j\u00e4lleen jouduttu turvautumaan j\u00e4senkirjeeseen, koska varsinaiselle j\u00e4sentiedotteelle\/ Aisapussille ei ole l\u00f6ydetty tekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n Omat alueet<\/h3>\nHeti toiminnan alusta alkaen oli tavoitteena saada yhdistykselle oma alue. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1980 kyseltiin Toijalan kaupungilta ensin kes\u00e4siirtola \u201dPasinrannan\u201d saamista yhdistyksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja my\u00f6hemmin viel\u00e4 samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tarjottiin Toijalan kaupungin kes\u00e4siirtola \u201dVainiolahdesta\u201d vuokraa 1500 mk\/ vuosi. Kumpikaan ei kuitenkaan tuottanut tulosta. My\u00f6s Somerolta oli alue tarjolla 30 vuodeksi. Paikka todettiinkin k\u00e4ydyss\u00e4 tarkastuksessa mainioksi, mutta pidettiin, ett\u00e4 se on liian kaukana. Alfthanilta kyseltiin Jylh\u00e4n k\u00e4rke\u00e4 Viidennumeron seuduilta, mutta h\u00e4n ei ollut kiinnostunut sit\u00e4 vuokraamaan. My\u00f6s l\u00e4hiseutujen mets\u00e4k\u00e4mppi\u00e4 tiedusteltiin Paperitehtaalta ja samoin Valkeakosken kaupungille l\u00e4hetettiin tiedustelu mahdollisista alueista.<\/p>\n Talvialueeksi kyseltiin my\u00f6s Urjalan leirint\u00e4aluetta, Luikalan aluetta P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4 ja Viialan kunnallekin l\u00e4hetettiin kysely. My\u00f6s Toijalan Lontilasta oli alue tarjolla talvialueeksi, mutta todettiin, ettei se oikein sovi yhdistyksen tarpeisiin.<\/p>\n Luopioisten Rautaj\u00e4rvelt\u00e4 tuli alue tarjolle ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 ensin yhden vuoden koevuokrasopimus, jota sitten my\u00f6hemmin jatkettiin. N\u00e4in oli yhdistys saanut ensimm\u00e4isen oman alueensa v. 1984 \u2013 Hernesniemen, jonne toiminta sitten hiljalleen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti alkoi siirty\u00e4.<\/p>\n \n Sinne siirrettiin my\u00f6s Valkeakosken P\u00e4ssinm\u00e4est\u00e4 hirsinen, Tujuselta ostettu talo kooltaan 8 m x 4,5 m, jonka harjannostajaisia p\u00e4\u00e4stiin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n jo 26.9.1986. V. 1987 saatiin alueelle vuokrattua lis\u00e4tilaa, jonne mahtui n. 15 vaunua. T\u00e4lle alueelle rakennettiin my\u00f6s toinen sauna. Grillikatos alueelle saatiin kes\u00e4ll\u00e4 1988. Hernesniemen toiminta kuitenkin loppui, koska vuokrasopimusta ei jatkettu ja lopettajaistreffit siell\u00e4 pidettiinkin jo 6.-7.10.1990. Asiaan tuli kuitenkin viel\u00e4 jatkoaika, koska vuokrasopimusta kuitenkin jatkettiin viel\u00e4 vuodeksi 1991. Monien v\u00e4rikk\u00e4iden ja moninaisten vaiheiden j\u00e4lkeen Hernesniemen vuokrasopimus lopulta p\u00e4\u00e4ttyi. Asiasta jouduttiin jopa k\u00e4r\u00e4j\u00f6im\u00e4\u00e4n alueelle j\u00e4\u00e4neiden rakennusten korvausten takia, koska vuokranantaja ei suostunutkaan maksamaan niist\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 oli aikaisemmin sovittu. T\u00e4st\u00e4 saisi jopa oman erillisen tarinan aikaiseksi. mutta antaa asioiden j\u00e4\u00e4d\u00e4 mappeihin ja ajatellaan asioita positiivisesti ja kehitell\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 mahdollisuuksia joita meill\u00e4 nyt on.<\/p>\n<\/div>\n Uuden alueen hankintaa alettiin taas tehostaa ja paikkoja kyseltiin Kalvolasta, Viialasta Hein\u00e4suon koululta ja Vesilahden Hinsalasta. T\u00e4m\u00e4 asia kehittyikin jo niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 Antti Kinnarin kanssa oli esisopimus Hinsalasta tehty alueen vuokraamisesta ja aluetta koskeva poikkeuslupahakemus oli l\u00e4hetetty eteenp\u00e4in. Hanke kuitenkin kaatui lopulta kielteiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen valituksien kautta. J\u00e4senist\u00f6n keskuudessa oli suoritettu mielipidekyselykin Hernesniemen ja Hinsalan v\u00e4lill\u00e4, jonka Hinsala \u201dvoitti\u201d \u00e4\u00e4nin 43-37. Annikki ja Aimo Nieminen (Hernesniemen omistajat) eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 jatkaneet vuokrasopimusta, mutta samana kes\u00e4n\u00e4 tuli tietoon Oriveden Er\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 mahdollisuus vuokrata alue. Ja niinp\u00e4 jo syyskuussa \u201391 tehtiin vuokrasopimus Marjaniemest\u00e4 ja samalla l\u00e4hetettiin poikkeuslupahakemus Marjaniemen navetan muuttamisesta alueen huoltorakennukseksi.<\/p>\n Poikkeuslupa saatiinkin jo ennen kev\u00e4tt\u00e4 \u201392. T\u00e4st\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 kuitenkin oli valitettu Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6\u00f6n, josta tulikin kielteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja niinp\u00e4 asia jatkui edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, josta kuitenkin tuli my\u00f6s kielteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. N\u00e4in todettiin, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ehdoilla ei Marjaniemen rakentamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 voida jatkaa. ja vuokrasopimus purettiin ilman sen ihmeellisimpi\u00e4 muodollisuuksia. t\u00e4ydess\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 omistajien kesken. Niinp\u00e4 Marjaniemess\u00e4kin pidettiin alueen purkutalkoot 5.11.1994.<\/p>\n Taas oli edess\u00e4 uuden alueen hankkiminen. Nyt astuikin kuvaan mukaan Valkeakosken kaupunki ja Hakalan- ranta, jossa pidettiin terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6lautakunnan katselmus ja lautakunta suhtautui my\u00f6nteisesti Hakalanrannan karavaanialueeseen. 2.5.1995 allekirjoitettiinkin kaupungin kanssa viiden vuoden vuokrasopimus uimaranta-alueen takaisesta alueesta, jossa joskus on j\u00e4rjestetty mm. jalkapallo- ym. muita lasten leirej\u00e4. My\u00f6hemmin tehtiin v\u00e4liaikainen jatkosopimus viel\u00e4 vuodesta, koska asian pitemp\u00e4\u00e4 vuokra- aikaa koskeva k\u00e4sittely oli kesken. Alueelle saatiin lis\u00e4tilaa vuokraamalla l\u00e4heist\u00e4 peltoa \u00bd hehtaaria. Karavaanarin Alueoppaaseen Hakalanranta ilmoitettiin ensimm\u00e4isen kerran v. 1997, jonka j\u00e4lkeen se on siell\u00e4 ollutkin jatkuvasti sek\u00e4 kes\u00e4- ett\u00e4 talvialueena. Yhdistys hoitaa kes\u00e4aikana Hakalanrannan saunan l\u00e4mmityksen my\u00f6s yleis\u00f6lle avoimina saunap\u00e4ivin\u00e4 ja otti lis\u00e4ksi alueen kioskin hoitoonsa v. 2000, mutta siit\u00e4 kuitenkin luovuttiin nyt v. 2004<\/p>\n \n Alueella oli ennest\u00e4\u00e4n lautarakenteinen, leireilij\u00f6iden ruokailuun tarkoitettu sis\u00e4tila. V. 1997 laitettiin rakennuslupa-anomus vireille t\u00e4m\u00e4n muuttamiseksi jopa talvik\u00e4ytt\u00f6iseksi ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1998 alettiin remonteerata saunan pukuhuoneita, joiden kustannuksiin my\u00f6s kaupunki otti osaa. 24.9.2001 teki Valkeakosken kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan aletaan laatia Hakalanrannan alueelle ranta- asemakaavaa alueen muuttamisesta karavaanialueeksi.<\/p>\n<\/div>\n Hakalanrannan l\u00e4heisyys on vaikuttanut mm. siihen, ett\u00e4 siell\u00e4 on saatettu suorittaa vain yhdenkin p\u00e4iv\u00e4n pikavisiittej\u00e4 kauniina (kes\u00e4)p\u00e4ivin\u00e4. Niinp\u00e4 voidaan sanoa, ett\u00e4 Hakalanranta on p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden. My\u00f6s ulkopaikkaiset matkustajat ovat sen l\u00f6yt\u00e4neet ja kehuneet paikkaa aivan mainioksi.<\/p>\n L\u00e4hde: \u201dSF-Caravan Valkeakosken seutu ry 1979-2004<\/strong>\u201d -historiikki, toimittanut Olavi \u00c4r\u00f6l\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdistyksen historiikki Perustaminen 1970-luku oli matkailuvaunualalla runsasta lis\u00e4\u00e4ntymisen aikaa ja paikallisyhdistyksi\u00e4 syntyi useita eri puolille Suomea. H\u00e4meess\u00e4kin oli kolme yhdistyst\u00e4: Kanta-H\u00e4me toimi H\u00e4meenlinnan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Lahden seutu nimens\u00e4 mukaisesti it\u00e4isess\u00e4 H\u00e4meess\u00e4Continue reading ”SFC-038 – historiikki”<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":3862,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1670","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1670","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1670"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1670\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3928,"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1670\/revisions\/3928"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sfc-hakalanranta.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}} |